Kiertotalous ja Vihreän kehityksen ohjelma

Kiertotalous on keskeisessä roolissa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa (EU Green Deal). EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta (EU:n Fit for 55 - paketti) [1].

Työkaluja tavoitteeseen pääsemiseen löytyy runsaasti [2] ja päätavoite on varmistaa, että unioni on hiilineutraali vuonna 2050.

EU:ssa on luotu ohjenuoraksi kestävän kehityksen luokitusjärjestelmä (EU taxonomy for sustainable activities) jonka avulla varoja ohjataan läpinäkyvästi päästövähennyksiä tukeviin ratkaisuihin [3]. Yksi keskeisimmistä ratkaisuista on kiertotalouteen siirtyminen.

Mitä kiertotalous tarkoittaa?

Pähkinänkuoressa: enemmän on vähemmän. Tämä tarkoittaa käytännössä olemassa olevien raaka-aineiden tehokasta hyödyntämistä, uuden raaka-aineen käytön sijaan.

EU:n komission määritelmän mukaan kiertotalous on talousjärjestelmä, jossa ”…jätteen syntymistä minimoidaan, tuotteiden ja materiaalien arvoa ja elinikä on maksimoidaan sekä tuotteen tai raaka-aineen saavutettua elinkaarensa lopun, se palautetaan kiertoon kierrätetyn tai uusiokäytetyn tuotteen muodossa”

Kiertotalous on maailmanlaajuisesti vielä lapsenkengissä

Circle Economyn Circularity Gap -raportin mukaan vuonna 2020 vain 8,6 prosenttia maailmasta toimii kiertotalouden mukaisesti.
Tämä tarkoittaa, että alle joka kymmenes tuote palautuu kierrätettynä tai uusiokäytettynä takaisin kiertoon. [4]

Sitra [5] on listannut tärkeimmät kiertotalouden liiketoimintamallit, jotka tukevat vihreän kehityksen ohjelmaa:

  • Jakamisalustat (sharing platform)
  • Kiertoihin perustuvat toimitusketjut (a circular supply chain)
  • Tuote palveluna (product as a service)
  • Tuotteen elinkaaren pidentäminen (product life extension)
  • Kierrätys ja kiertoon palauttaminen (recovery and recycling)

kiertotalous

Kiertotalous ja kestävä kehitys käytännössä

Kiertotalous toimii parhaiten kokonaisvaltaisena arvoketjuna, jossa kaikki ehdotetut mallit ovat ketjutettuna ja tukevat toisiaan. F-kaasut (kylmäaineet) ovat hyvä esimerkki, miten kiertotalous ja päästövähennykset sovelletaan käytännössä:

 

 

Askel 1. Uuden tuotteen tuotannon ja maahantuonnin vähentäminen

Luonnonvaroja on rajallisesti ja niiden jatkuva louhinta synnyttää mittavia päästöjä ja ympäristöhaittoja.
Uudenveroiseksi kierrätetyn hiilijalanjälki on 0,01 kg per tuotettu kg vs. uuden aineen jopa 17,0681 kg CO2-ekv (keskiarvo 11,21kg).
Urbaani kaivostoiminta perinteisen kaivostoiminnan sijaan mahdollistaa pienemmät päästöt.

Askel 2. Tuotteen elinkaaren pidentäminen

Säännöllisten huoltovälien ja laatuseurannan ansiosta tuotteen elinkaarta saadaan pidennettyä eikä kylmäaineeseen sekoitu vieraita komponentteja.

Askel 3. Talteenotto ja kierrätys

Ottamalla kylmäaineen oikeaoppisesti talteen, saadaan lisää raaka-ainetta kierrätettäväksi tukemaan Askel 1. tavoitetta. Lisäksi raaka-aine ei päädy hävitykseen polttamalla.

Askel 4. Tuote palveluna ja jakamisalusta

Kun raaka-aine on kierrätetty uudenveroiseksi sitä ei myydä tuotteena vaan se vuokrataan huoltoleasing-sopimuksella. Sopimus kattaa koko kylmäaineen eliniän, jolloin saadaan varmistettua, että tuote palaa sopimuksen päädyttyä kierrätettynä takaisin kiertoon. Lisäksi on olemassa alustoja F-kaasuille kuten https://retradeables.com/ missä tarjotaan talteenotettua kylmäainetta markkinoille läpinäkyvällä tavalla.

Lue lisää ilmastonmuutoksesta ja F-kaasuista

Lue lisää F-kaasuista ja kierrätyksestä

Lue lisää F-kaasujen elinkaaripalveluista

Uuden (virgin) kylmäaineen vs. regeneroidun kylmäaineen hiilijalanjälki

Uuden kylmäaineen tuotannosta syntyy (upstream) päästöjä 5 - 16,7kg CO2-ekv. per tuotettu kg.
Esimerkiksi HFC-aineista R134A:n no credit luku on 5 CO2-ekv. ja HFO-aineista R1234yf:n vastaava luku 13,7kg. Korkein no credit luku on R404A-seoksella, 16,7 kg CO2-ekv. per tuotettu kg [6,7].
AHRI-700 standardin mukaisesta analyysista aiheutuneita päästöjä ei lähteiden mukaan oteta huomioon.
Kuljetukset meriteitse (USA) Eurooppaan aiheuttavat 0,3681kg CO2-ekv./kg edestä päästöjä [8]
Yhteensä uuden kylmäaineen tuotannosta ja kuljetuksista syntyy 5,3681- 17,0681 kg CO2-ekv, eli keskiarvo HFC-aineille on 11,21kg CO2-ekv., per tuotettu kg.

Laskelmissa ei olla otettu huomioon hävityksestä eikä vuodoista aiheutuneita päästöjä (IPCC:n mukaan vuonna 2019 F-kaasuvuotojen osuus EU:n vuosittaisista kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä oli 3 % (~80Gt CO2-ekv.) ja Suomessa 3 % (1,5Mt CO2-ekv.). Jos aine hävitetään, hävitykseen kuluu energiaa jonka CO2-ekv. on 1,5/kg [9].

Regeneroidun aineen tuotannosta syntyy päästöjä 0,01 kg CO2-ekv. per tuotettu kg. Tuotanto sisältää puhdistusprosessin AHRI-740 standardin mukaisella laitteistolla (0,0294 kWh/kg tai 0,00383 kg CO2-ekv./kg) sekä kaasukromatografilla tehtävän komponenttianalyysin.
Kiertotalousmallin mukaisesti aineita ei hävitetä, tai hävitetään huomattavasti vähemmän.
Yhteensä regeneroidun kylmäaineen (keskiarvo) hiilijalanjälki on 0,01 kg CO2-ekv. per tuotettu kg. Regeneroidun kylmäaineen hiilijalanjälki on siis 1000x pienempi uuteen vastaavaan aineeseen verrattuna.

AHRI-700 analyysista aiheutuu päästöjä 5,31 kg vuodessa (11087,2 CO2-ekv., keskiarvo GWP 2088). AHRI-700 standardia käytetään sekä uudelle, että regeneroidulle aineelle.

Kehitämme jatkuvasti osaamistamme ja yrityksemme ympäristöasioiden hallintaan liittyviä menetelmiä. Tällä hetkellä rakenteilla on Pohjoismaiden ensimmäinen tislauskolonni kylmäaineiden rektifikaatiota varten.

Vuodesta 2016 alkaen olemme toiminnallamme estäneet yli 300 000 tonnin edestä CO2-päästöjä kierrättämällä kylmäaineet, jotka olisivat muuten päätyneet joko ilmaan tai hävitettäväksi, tai korvattu uudella, maahantuodulla aineella. Kiertotalous takaa F-kaasujen ympäristöystävällisen käytön.

[1] https://www.europarl.europa.eu/legislative-train/theme-a-european-green-deal/package-fit-for-55
[2] https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/european-green-deal_fi
[3] https://ec.europa.eu/info/sites/default/files/business_economy_euro/banking_and_finance/documents/sustainable-finance-taxonomy-faq_en.pdf
[4] https://www.circularity-gap.world/2020
[5] https://www.sitra.fi/uutiset/tyokalut-kiertotalouden-mukaiseen-liiketoimintaan-valmistavassa-teollisuudessa/
[6] https://theicct.org/sites/default/files/publications/ICCT_RefrigerantsImpacts_20130909.pdf
[7] http://www.cold.org.gr/library/downloads/Docs/Guideline%20for%20life%20cycle%20climate%20performance%202015.pdf
[8] http://lipasto.vtt.fi/yksikkopaastot/tavaraliikennee/vesiliikennee/monikayttoe.htm
[9] https://www.researchgate.net/publication/227122407_Decomposition_Mechanism_of_Fluorinated_Compounds_in_Water_Plasmas_Generated_Under_Atmospheric_Pressure