Kylmäaineiden ympäristövaikutukset ovat merkittävät

Monelle saattaa tulla yllätyksenä, että kylmäaineet (F-kaasut) ovat neljänneksi merkittävin kasvihuonekaasupäästöjen lähde Suomessa. F-kaasujen osuus Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä oli vuonna 2019 kolme prosenttia. [1] Vain 1 kg ilmaan vuotanutta yleisintä kylmäainetta vastaa päästöiltään lentämistä maailman ympäri puolitoista kertaa. Esimerkiksi pelkästään vuonna 2010 kylmäaineita joutui Suomen ilmakehään arviolta noin 570 000 kg [2].

➜ Lue lisää ympäristövaikutuksista

Nyky-yhteiskunnassa asiakkaat ja loppukäyttäjät vaativat yhä useammin, että tuotteet ja palvelut tuotetaan ja toimitetaan kestävän kehityksen mukaisesti. Moni yhteistyökumppanimme tiedostaa, että kylmäaineiden uudenveroiseksi kierrättäminen eli regenerointi säästää uuden kylmäaineen tuotantoon liittyvää raaka-aineiden käyttöä, energiankulutusta ja logistiikkaa.

Keskimäärin yli viidennes (21,4%) alun perin hävitettäväksi luokitelluista kylmäaineista on kierrätettävissä [3]. Yli 300 käsitellyn kylmäainetonnin kokemuksella voimme arvioida, että oikeaoppisella talteenotolla ja lajittelulla yli 60 % kylmäaineista soveltuu raaka-aineeksi jatkokäsittelyyn. Korkean ilmastonmuutospotentiaalin omaavien kylmäaineiden tuotannon alasajo yhdistettynä kylmäaineen kierrätykseen takaa ympäristöystävällisen tavan siirtyä muihin jäähdytysratkaisuihin.

F-kaasuasetus

EU:n uusi F-kaasuasetus (N:o 517/2014) julkaistiin toukokuussa 2014. Asetuksen tavoitteena on suojella ilmastolle haitallisilta F-kaasuilta ja saavuttaa 60 prosentin päästövähennys vuoteen 2030 mennessä. F-kaasujen tuontia EU:n alueelle vähennetään asteittain.

F-kaasujen alasajo kaavio.

Kuvaaja 1. F-kaasuasetuksen mukaiset kiintiöt. (F-kaasuasetus 2014)

Vuoden 2020 alusta lähtien kielletään GWP-arvoltaan 2500 tai suurempien F-kaasujen käyttö jäähdytyslaitteiden huollossa tai kunnossapidossa muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Yli 2500 GWP:n aineisiin lukeutuu muun muassa R404A-kylmäaine, joka on vähittäiskaupassa todennäköisesti edelleen Suomen käytetyin kylmäaine. Aineita, joita kielto koskee, saa edelleen käyttää kaikissa laitteissa vuoteen 2030 jos aine on regeneroitua, uuden veroiseksi puhdistettua käytettyä kylmäainetta.

Eco scandic oy:n YMPÄRISTÖPOLITIIKKa

Eco Scandic Oy:n ympäristöpolitiikan perustana on kylmäalan muokkaaminen kiertotalousmallin mukaiseksi korvaamalla asteittain maahantuotu uusi (virgin) kylmäaine (F-kaasut) puhtaammalla, uudenveroiseksi kierrätetyllä (regeneroidulla) kylmäaineella siihen asti, kunnes kylmäala löytää ympäristöystävällisemmän ratkaisun korvaamaan nykyisen lämmitys- ja jäähdytysmuodon. Uudenveroiseksi kierrätetyn kylmäaineen hiilijalanjälki on pienempi uuteen vastaavaan tuotteeseen verrattuna (uuden HFC-kaasun hiilijalanjäljen keskiarvo 11,21 kg CO2-ekv. vs uudenveroiseksi kierrätetyn aineen 0,01 kg CO2-ekv., per tuotettu kg).

ES sitoutuu noudattamaan viranomaisten määräyksiä Ympäristöluvan ja EoW-lupien mukaisesti. Ympäristöpolitiikkamme keskiössä on sitoutuminen ympäristösuojeluun, joka toteutetaan mm ympäristön pilaantumisen ehkäisemisellä sekä muilla organisaation toimintaympäristön kannalta olennaisilla sitoumuksilla. Yrityksemme some-kanavalla voit tutustua alan tuoreimpiin uutisiin ympäristön näkökulmasta.

Tärkeimmät konkreettiset ympäristöpäämäärät:

  • Asiakkaiden (talteenotetun kylmäaineen) ja oman kierrätysasteen nostaminen
  • Vaarallisen jätteen vähentäminen
  • Asiakkaan hiilikädenjäljen kasvattaminen
  • Hiilijalanjäljen pienentäminen
  • Tietoisuuden lisääminen F-kaasujen vaikutuksista ilmastonmuutokseen ja otsonikatoon liittyen

Olemme onnistuneet tuplaamaan asiakkaiden kierrätysasteen 4 vuodessa, vuonna 2016 30%:sta vuoden 2020 60%:iin, pitkälti tarjoamamme dekontaminoitujen talteenottosylinterien sekä tietoisuuden (lajittelu) kasvun myötä. Tavoitteemme on nostaa luku yli 70 %:iin vuoteen 2022 mennessä on miltei toteutunut, ja viime vuonna (2023) kierrätysaste oli 69,8%. Vastaanottomäärät ovat myös kasvaneet, ja regeneroidun aineen määrä on noussut monenkertaisesti. Pyrkimyksenä on kasvattaa vastaanottomääriä edelleen kierrätysastetavoitteita unohtamatta mm lisäämällä talteenottosylintereiden määrää, maksamalla kompensaatiota lajittelusta aineesta sekä parantamalla palvelumme käytettävyyttä. Kierrätysasteen kasvattamisella, vähennetään vaarallisen jätteen syntymistä, jolloin hävitykseen päätyy vain kierrätykseen kelvotonta jätettä. Pelkästään Suomessa vaarallisen jätteen syntymistä voidaan vähentää useilla kymmenillä tonneilla oikeaoppisella lajittelemisella.Uudenveroiseksi kierrätetyn kaasun hiilijalanjälki on pienempi, jolloin yritykset, joiden tuotannossa tai liiketoiminnassa kylmäaineet ovat välttämättömät, saavuttavat merkittävät päästövähennykset.

Lähteet

[1] stat.fi (Suomen kasvihuonekaasupäästöt 2019);
[2] https://www.theseus.fi/handle/10024/53881
[3] KylmäPro-julkaisu 2/2020