Kylmäaineiden ympäristövaikutukset ovat merkittävät

Monelle saattaa tulla yllätyksenä, että kylmäaineet (F-kaasut) ovat neljänneksi merkittävin kasvihuonekaasupäästöjen lähde Suomessa. F-kaasujen osuus Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä oli vuonna 2019 kolme prosenttia. [1]

Vain 1 kg ilmaan vuotanutta yleisintä kylmäainetta vastaa päästöiltään lentämistä maailman ympäri puolitoista kertaa. Esimerkiksi pelkästään vuonna 2010 kylmäaineita joutui Suomen ilmakehään arviolta noin 570 000 kg [2].

 

Ratkaisuna kiertotalous ja kontrolloitu siirtymä

Nyky-yhteiskunnassa asiakkaat ja loppukäyttäjät vaativat yhä useammin, että tuotteet ja palvelut tuotetaan ja toimitetaan kestävän kehityksen mukaisesti. Moni yhteistyökumppanimme tiedostaa, että kylmäaineiden uudenveroiseksi kierrättäminen eli regenerointi säästää uuden kylmäaineen tuotantoon liittyvää raaka-aineiden käyttöä, energiankulutusta ja logistiikkaa.

Keskimäärin yli viidennes (21,4%) alun perin hävitettäväksi luokitelluista kylmäaineista on kierrätettävissä [3]. Yli 150 käsitellyn kylmäainetonnin kokemuksella voimme arvioida, että oikeaoppisella talteenotolla ja lajittelulla yli 60 % kylmäaineista soveltuu raaka-aineeksi jatkokäsittelyyn. Korkean ilmastonmuutospotentiaalin omaavien kylmäaineiden tuotannon alasajo yhdistettynä kylmäaineen kierrätykseen takaa ympäristöystävällisen tavan siirtyä muihin jäähdytysratkaisuihin.

F-kaasu asetus

EU:n uusi F-kaasuasetus (N:o 517/2014) julkaistiin toukokuussa 2014. Asetuksen tavoitteena on suojella ympäristöä haitallisilta F-kaasuilta ja saavuttaa 60 prosentin päästövähennys vuoteen 2030 mennessä. F-kaasujen tuontia EU:n alueelle vähennetään asteittain. (Kuvaaja 1)

Kuvaaja 1. F-kaasuasetuksen mukaiset kiintiöt. (F-kaasuasetus 2014)

Vuoden 2020 alusta lähtien kielletään GWP-arvoltaan 2500 tai suurempien F-kaasujen käyttö jäähdytyslaitteiden huollossa tai kunnossapidossa muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Yli 2500 GWP:n aineisiin lukeutuu muun muassa R404A-kylmäaine, joka on vähittäiskaupassa todennäköisesti edelleen Suomen käytetyin kylmäaine. Aineita, joita kielto koskee, saa edelleen käyttää kaikissa laitteissa vuoden 2029 loppuun asti jos aine on regeneroitua, uuden veroiseksi puhdistettua käytettyä kylmäainetta.

Viitteet:
[1] stat.fi (Suomen kasvihuonekaasupäästöt 2019);
[2] Tomi Levomäki, Kylmäaineiden käytön kartoitus ja valvonta Espoon alueella;
[3] KylmäPro 2/2020.