Kylmäaineiden ympäristövaikutukset ovat merkittävät

Monelle saattaa tulla yllätyksenä, että kylmäaineet (F-kaasut) ovat neljänneksi merkittävin kasvihuonekaasupäästöjen lähde Suomessa. F-kaasujen osuus Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä oli vuonna 2019 kolme prosenttia. [1] Vain 1 kg ilmaan vuotanutta yleisintä kylmäainetta vastaa päästöiltään lentämistä maailman ympäri puolitoista kertaa. Esimerkiksi pelkästään vuonna 2010 kylmäaineita joutui Suomen ilmakehään arviolta noin 570 000 kg [2].

Lue lisää ympäristövaikutuksista

Nyky-yhteiskunnassa asiakkaat ja loppukäyttäjät vaativat yhä useammin, että tuotteet ja palvelut tuotetaan ja toimitetaan kestävän kehityksen mukaisesti. Moni yhteistyökumppanimme tiedostaa, että kylmäaineiden uudenveroiseksi kierrättäminen eli regenerointi säästää uuden kylmäaineen tuotantoon liittyvää raaka-aineiden käyttöä, energiankulutusta ja logistiikkaa.

Keskimäärin yli viidennes (21,4%) alun perin hävitettäväksi luokitelluista kylmäaineista on kierrätettävissä [3]. Yli 150 käsitellyn kylmäainetonnin kokemuksella voimme arvioida, että oikeaoppisella talteenotolla ja lajittelulla yli 60 % kylmäaineista soveltuu raaka-aineeksi jatkokäsittelyyn. Korkean ilmastonmuutospotentiaalin omaavien kylmäaineiden tuotannon alasajo yhdistettynä kylmäaineen kierrätykseen takaa ympäristöystävällisen tavan siirtyä muihin jäähdytysratkaisuihin.

F-kaasuasetus

EU:n uusi F-kaasuasetus (N:o 517/2014) julkaistiin toukokuussa 2014. Asetuksen tavoitteena on suojella ilmastolle haitallisilta F-kaasuilta ja saavuttaa 60 prosentin päästövähennys vuoteen 2030 mennessä. F-kaasujen tuontia EU:n alueelle vähennetään asteittain.

F-kaasujen alasajo kaavio.

Kuvaaja 1. F-kaasuasetuksen mukaiset kiintiöt. (F-kaasuasetus 2014)

Vuoden 2020 alusta lähtien kielletään GWP-arvoltaan 2500 tai suurempien F-kaasujen käyttö jäähdytyslaitteiden huollossa tai kunnossapidossa muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Yli 2500 GWP:n aineisiin lukeutuu muun muassa R404A-kylmäaine, joka on vähittäiskaupassa todennäköisesti edelleen Suomen käytetyin kylmäaine. Aineita, joita kielto koskee, saa edelleen käyttää kaikissa laitteissa vuoteen 2030 jos aine on regeneroitua, uuden veroiseksi puhdistettua käytettyä kylmäainetta.

Eco scandic oy:n YMPÄRISTÖPOLITIIKKa

Eco Scandic Oy:n ympäristöpolitiikan perustana on kylmäalan muokkaaminen kiertotalousmallin mukaiseksi korvaamalla asteittain maahantuotu uusi (virgin) kylmäaine (F-kaasut) puhtaammalla uudenveroiseksi kierrätetyllä (regeneroidulla) kylmäaineella kunnes kylmäala löytää ympäristöystävällisemmän ratkaisun korvaamaan nykyisen lämmitys- ja jäähdytysmuodon. Uudenveroiseksi kierrätetyn kylmäaineen hiilijalanjälki on pienempi uuteen vastaavaan tuotteeseen verrattuna (uuden HFC-kaasun hiilijalanjäljen keskiarvo 11,21 kg CO2-ekv. vs uudenveroiseksi kierrätetyn aineen 0,01 kg CO2-ekv., per tuotettu kg).

ES sitoutuu noudattamaan viranomaisten määräyksiä Ympäristöluvan ja EoW-lupien mukaisesti sekä ympäristöpolitiikkamme sisältää sitoutumisen ympäristönsuojeluun, johon sisältyvät ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja muut organisaation toimintaympäristön kannalta olennaiset sitoumukset. Lisäksi yrityksemme some-kanavalla (LinkedIn) voit tutustua alan tuoreimpiin uutisiin ympäristön näkökulmasta.

Tärkeimmät konkreettiset ympäristöpäämäärät:

  • Asiakkaiden (talteenotto) ja oman kierrätysasteen nostaminen
  • Vähentää vaarallisen jätteen syntymistä
  • Asiakkaan hiilikädenjäljen kasvattaminen
  • Oman hiilijalanjäljen vähentäminen
  • Tietoisuuden lisääminen F-kaasujen vaikutuksista ilmastonmuutokseen ja otsonikatoon liittyen

Vuodesta 2016 asiakkaiden kierrätysaste on tuplaantunut neljässä vuodessa (noin 30%:sta yli 60%:iin) pitkälti tarjoamamme dekontaminoitujen talteenottosylinterien sekä tietoisuuden (lajittelu) kasvun myötä. Tavoitteemme on nostaa luku yli 70 %:iin vuoteen 2022 mennessä kasvattamalla talteenottosylinterien tarjontaa ja laskea kynnystä sylinterien lainaamiselle.

Oma kierrätysastetavoitteemme on 90–92 % vuoteen 2023 mennessä, joka saavutetaan tislauskolonnin avulla. Kolonnin avulla on mahdollista erottaa kylmäainekomponentit toisistaan, jolloin jäljelle jäävä 8–10 % osuus on kierrätykseen kelvotonta jätettä, joka hävitetään polttamalla. Vaarallisen jätteen syntymistä voidaan vähentää kasvattamalla kierrätysastetta, jolloin hävitykseen päätyy vain kierrätykseen kelvotonta jätettä. Pelkästään Suomessa vaarallisen jätteen syntymistä voidaan vähentää useilla kymmenillä tonneilla. Uudenveroiseksi kierrätetyn kaasun hiilijalanjälki on pienempi, jolloin yritykset, joiden tuotannossa tai liiketoiminnassa kylmäaineet ovat välttämättömät, saavuttavat merkittävät päästövähennykset.

Lähteet

[1] stat.fi (Suomen kasvihuonekaasupäästöt 2019);
[2] https://www.theseus.fi/handle/10024/53881
[3] KylmäPro-julkaisu 2/2020