F-gasforordningen 2026

EU’s F-gasforordning (EU) 2024/573

Sammenfatning og påvirkning på køle- og varmepumpeteknik

1. Indledning

Fluorerede drivhusgasser, dvs. F-gasser, er syntetiske forbindelser, der anvendes i vid udstrækning inden for køle- og airconditionteknik, varmepumper, elektrisk udstyr samt aerosoler. Det største problem med disse gasser er deres meget høje globale opvarmningspotentiale (GWP, Global Warming Potential). Mange kølemidler kan bidrage til den globale opvarmning op til flere tusinde gange mere end kuldioxid.

F-gasser udgør en relativt lille andel (3 %, direkte emissioner) af EU’s samlede emissioner, men deres påvirkning af klimaforandringerne er alligevel betydelig. Derfor har Den Europæiske Union siden 2014 begrænset deres anvendelse gennem F-gasforordningen (EU) 517/2014. I 2024 vedtog EU en ny og strengere forordning (EU) 2024/573, som erstatter den tidligere lovgivning og fastsætter endnu mere ambitiøse mål for reduktion af emissionerne.

Det centrale mål med den nye forordning er gradvist at reducere anvendelsen af hydrofluorcarboner (HFC-gasser) og til sidst næsten helt udfase deres anvendelse frem mod 2050.

2. Anvendelse og betydning af F-gasser

F-gasser er fluorerede forbindelser, der anvendes i mange tekniske applikationer på grund af deres gode termodynamiske egenskaber. De mest almindelige F-gasser er:

HFC-gasser (hydrofluorcarboner)
HFO-forbindelser
SF₆ (svovlhexafluorid)

Disse gasser anvendes især i følgende udstyr:

køle- og fryseanlæg
airconditionsystemer
varmepumper
koblingsanlæg i elnettet
brandslukningssystemer

Størstedelen af anvendelsen af F-gasser er knyttet til RACHP-sektoren (Refrigeration, Air Conditioning and Heat Pumps), som står for mere end halvdelen af EU’s anvendelse af F-gasser.

3. Nedfasning af HFC-gasser (gradvis reduktion)

Det centrale værktøj i den nye forordning er HFC-kvotesystemet, som begrænser mængden af HFC-gasser, der bringes i omsætning på EU-markedet. Kvoterne angives i ton CO₂-ækvivalenter, hvilket betyder, at gassens klimapåvirkning sammenlignes med kuldioxid.

Visuel udvikling

Den tilladte maksimale mængde HFC reduceres kraftigt frem mod 2050.

2023

82,3 Mt

2025-2026

42,9 Mt

2027-2029

21,7 Mt

2030-2032

9,1 Mt

2050

0 Mt

Præcise maksimale mængder

Tabellen viser de samme oplysninger som præcise værdier.

Periode	Maksimal mængde (CO₂-ækv.)
2023	82,3 Mt
2025-2026	42,9 Mt
2027-2029	21,7 Mt
2030-2032	9,1 Mt
2050	0

4. Nye forbud og begrænsninger

Den nye forordning indeholder også flere produkt- og udstyrsspecifikke forbud, hvis formål er at fremskynde overgangen til teknologier med lave emissioner.

Eksempler på de vigtigste begrænsninger:

Fra 2025

salg af visse kommercielle kølesystemer forbydes, hvis kølemidlets GWP ≥ 150
små split-airconditionsystemer forbydes, hvis deres GWP ≥ 750

Fra 2032

små monoblock-varmepumper og airconditionenheder (<12 kW) må ikke indeholde F-gasser.

Derudover findes der begrænsninger i forbindelse med service. For eksempel forbydes anvendelsen af kølemidler med meget høj GWP-værdi ved service, medmindre der er tale om genvundet kølemiddel.

5.Virksomhedernes forpligtelser

F-gasforordningen stiller nye krav til virksomheder, der producerer, importerer, anvender eller servicerer udstyr, som indeholder F-gasser.

De vigtigste forpligtelser er:

Lækagekontrol

Udstyr skal kontrolleres regelmæssigt for eventuelle kølemiddellækager.

Genvinding og genanvendelse

F-gasser skal genvindes ved service og ved demontering af udstyr.

Certificering

Installatører og serviceteknikere af køle- og airconditionudstyr skal have de nødvendige kvalifikationer.

Rapportering

Virksomheder skal årligt rapportere produktion, import og anvendelse af F-gasser til EU’s F-gasportal.

6. Påvirkning på køle- og varmepumpesektoren

Den nye F-gasforordning har stor betydning for køle- og airconditionsektoren samt udviklingen af varmepumper.

De mest betydningsfulde ændringer er:

overgang til naturlige kølemidler
udvikling af nye køleteknologier
udfasning af kølemidler med høj GWP fra markedet

Mange almindeligt anvendte kølemidler såsom:

R404A
R134a
R410A

erstattes med alternativer såsom:

R290 (propan)
R744 (CO₂)

Sammenligning af kølemidlers GWP

GWP-værdien beskriver kølemidlets klimapåvirkning. Jo højere værdien er, desto større er påvirkningen på den globale opvarmning.

R404A

≈3920

R410A

≈2088

R134a

≈1430

R290

≈3

CO2

Grafen viser, hvor stor forskellen er i klimapåvirkningen mellem traditionelle og naturlige kølemidler.

7. Forordningens betydning for klimapolitikken

EU’s F-gasforordning er en del af det bredere europæiske grønne udviklingsprogram
(European Green Deal) og EU’s mål om at opnå klimaneutralitet senest i 2050.

Emissionerne af F-gasser er allerede blevet reduceret betydeligt. Frem til 2023 havde EU reduceret HFC-emissionerne med cirka 33 % sammenlignet med topniveauet i 2014.

Den nye forordning vil yderligere fremskynde denne udvikling og fremme overgangen til energieffektive og miljøvenlige teknologier.

8. Sammenfatning

EU’s F-gasforordning (EU) 2024/573 er en central del af Europas klimapolitik. Målet er at reducere anvendelsen af fluorerede drivhusgasser betydeligt i løbet af de kommende årtier.

De vigtigste ændringer i forordningen er:

gradvis reduktion af HFC-gasser gennem et kvotesystem
markedsforbud mod nyt udstyr med høj GWP-værdi
strengere krav til lækagekontrol og service
udvidet rapportering og overvågning

På lang sigt er målet næsten helt at udfase anvendelsen af F-gasser i EU frem mod 2050. Dette kræver teknologiske ændringer inden for køle- og airconditionindustrien, men reducerer samtidig betydeligt de emissioner, der bidrager til klimaforandringerne.

EU:n F-kaasuasetus (EU) 2024/573

Yhteenveto ja vaikutukset kylmä- ja lämpöpumpputekniikkaan

1. Johdanto

Fluoratut kasvihuonekaasut eli F-kaasut ovat synteettisiä yhdisteitä, joita käytetään laajasti kylmä- ja ilmastointitekniikassa, lämpöpumpuissa, sähkölaitteissa sekä aerosoleissa. Näiden kaasujen merkittävin ongelma on niiden erittäin suuri ilmastonlämmityspotentiaali (GWP, Global Warming Potential). Monet kylmäaineet voivat aiheuttaa ilmaston lämpenemistä jopa tuhansia kertoja enemmän kuin hiilidioksidi.

F-kaasut ovat suhteellisen pieni osa EU:n kokonaispäästöistä, mutta niiden vaikutus ilmastonmuutokseen on silti merkittävä. Tämän vuoksi Euroopan unioni on rajoittanut niiden käyttöä jo vuodesta 2014 lähtien F-kaasuasetuksella (EU) 517/2014. Vuonna 2024 EU hyväksyi uuden ja tiukemman asetuksen (EU) 2024/573, joka korvaa aiemman sääntelyn ja asettaa entistä kunnianhimoisemmat tavoitteet päästöjen vähentämiseksi.

Uuden asetuksen keskeinen tavoite on vähentää hydrofluorihiilivetyjen (HFC-kaasujen) käyttöä asteittain ja lopulta poistaa niiden käyttö lähes kokonaan vuoteen 2050 mennessä.

2 F-kaasujen käyttö ja merkitys

F-kaasut ovat fluorattuja yhdisteitä, joita käytetään monissa teknisissä sovelluksissa niiden hyvien termodynaamisten ominaisuuksien vuoksi. Yleisimpiä F-kaasuja ovat:

HFC-kaasut (hydrofluorihiilivedyt)
HFO-yhdisteet
SF₆ (rikkiheksafluoridi)

Näitä kaasuja käytetään erityisesti seuraavissa laitteissa:

kylmä- ja pakastelaitteet
ilmastointilaitteet
lämpöpumput
sähköverkon kytkinlaitteet
palonsammutusjärjestelmät

Suurin osa F-kaasujen käytöstä liittyy RACHP-sektoriin (Refrigeration, Air Conditioning and Heat Pumps), joka muodostaa yli puolet EU:n F-kaasujen käytöstä.

3 HFC-kaasujen phase-down (asteittainen vähentäminen)

Uuden asetuksen keskeinen työkalu on HFC-kiintiöjärjestelmä, joka rajoittaa EU:n markkinoille tuotavien HFC-kaasujen määrää. Kiintiöt ilmoitetaan CO₂-ekvivalenttitonneina, mikä tarkoittaa kaasun ilmastovaikutuksen vertaamista hiilidioksidiin.

HFC-kiintiöt EU:ssa

Ajanjakso	Maksimimäärä (CO₂-ekvivalenttia)
2023	82,3 Mt
2025–2026	42,9 Mt
2027–2029	21,7 Mt
2030–2032	9,1 Mt
2050	0

Graafi 1 – HFC phase-down EU:ssa

HFC määrä (milj. t CO2-ekv.)

90 | █████████████████████████████ 2023
80 |
70 |
60 |
50 | ███████████████ 2025–2026
40 |
30 |
20 | ███████ 2027–2029
10 | ███ 2030–2032
0 | 2050 (phase-out)

Tämä järjestelmä pakottaa teollisuuden siirtymään vaihtoehtoisiin kylmäaineisiin, kuten:

CO₂ (R744)
ammoniakki (NH₃)
hiilivedyt kuten propaani (R290)

4 Uudet kiellot ja rajoitukset

Uusi asetus sisältää myös useita tuote- ja laitekohtaisia kieltoja, joiden tavoitteena on nopeuttaa siirtymistä vähäpäästöisiin teknologioihin.

Esimerkkejä tärkeimmistä rajoituksista:

Vuodesta 2025

tiettyjen kaupallisten kylmälaitteiden myynti kielletään, jos niiden kylmäaineen GWP ≥ 150
pienet split-ilmastointilaitteet kielletään, jos niiden GWP ≥ 750

Vuodesta 2032

pienet monoblock-lämpöpumput ja ilmastointilaitteet (<12 kW) eivät saa sisältää F-kaasuja.

Lisäksi huoltoon liittyy rajoituksia. Esimerkiksi erittäin korkean GWP-arvon kylmäaineiden käyttö huollossa kielletään, ellei kyse ole kierrätetystä kylmäaineesta.

5 Yritysten velvoitteet

F-kaasuasetus asettaa uusia velvoitteita yrityksille, jotka valmistavat, tuovat, käyttävät tai huoltavat F-kaasuja sisältäviä laitteita.

Keskeisiä velvoitteita ovat:

Vuototarkastukset

Laitteet on tarkastettava säännöllisesti mahdollisten kylmäainevuotojen varalta.

Talteenotto ja kierrätys

F-kaasut on kerättävä talteen huollon ja laitteiden purkamisen yhteydessä.

Sertifiointi

Kylmä- ja ilmastointilaitteiden asentajilla ja huoltajilla on oltava asianmukainen pätevyys.

Raportointi

Yritysten on raportoitava vuosittain F-kaasujen tuotannosta, tuonnista ja käytöstä EU:n F-gas-portaaliin.

6 Vaikutukset kylmä- ja lämpöpumppualaan

Uusi F-kaasuasetus vaikuttaa merkittävästi kylmä- ja ilmastointialaan sekä lämpöpumppujen kehitykseen.

Merkittävimpiä muutoksia ovat:

siirtyminen luonnollisiin kylmäaineisiin
uusien kylmäteknologioiden kehittäminen
korkean GWP-arvon kylmäaineiden poistuminen markkinoilta

Monia yleisesti käytettyjä kylmäaineita, kuten:

R404A
R134a
R410A

korvataan vaihtoehdoilla kuten:

R290 (propaani)
R744 (CO₂)

Graafi 2 – Kylmäaineiden GWP-vertailu

GWP-arvo (ilmastovaikutus)

R404A   █████████████████████████████████████ (≈3920)
R410A   ███████████████████████ (≈2088)
R134a   ███████████████ (≈1430)
R290    █ (≈3)
CO2     █ (1)

Graafi osoittaa, kuinka suuri ero on perinteisten ja luonnollisten kylmäaineiden ilmastovaikutuksessa.

7 Asetuksen merkitys ilmastopolitiikassa

EU:n F-kaasuasetus on osa laajempaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa (European Green Deal) ja EU:n tavoitetta saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä.

F-kaasujen päästöjä on jo onnistuttu vähentämään merkittävästi. Vuoteen 2023 mennessä EU oli vähentänyt HFC-päästöjä noin 33 % vuoden 2014 huipputasosta.

Uusi asetus nopeuttaa tätä kehitystä entisestään ja edistää siirtymistä energiatehokkaisiin ja ympäristöystävällisiin teknologioihin.

8 Yhteenveto

EU:n F-kaasuasetus (EU) 2024/573 on keskeinen osa Euroopan ilmastopolitiikkaa. Sen tavoitteena on vähentää fluorattujen kasvihuonekaasujen käyttöä merkittävästi seuraavien vuosikymmenten aikana.

Asetuksen tärkeimmät muutokset ovat:

HFC-kaasujen asteittainen vähentäminen kiintiöjärjestelmällä
uusien korkean GWP-arvon laitteiden markkinointikiellot
tiukemmat vuototarkastus- ja huoltovaatimukset
laajennettu raportointi ja valvonta

Pitkällä aikavälillä tavoitteena on F-kaasujen käytön lähes täydellinen poistaminen EU:ssa vuoteen 2050 mennessä. Tämä edellyttää kylmä- ja ilmastointiteollisuudelta teknologisia muutoksia, mutta samalla se vähentää merkittävästi ilmastonmuutosta kiihdyttäviä päästöjä.

Hvordan kan vi hjælpe?

Eco Scandic er den første virksomhed i Norden, der fokuserer på regenerering af kølemidler, dvs. genanvendelse af dem til en stand som nye.

Vores opgave er at tilbyde bæredygtige løsninger til cirkulær økonomi, som hjælper kunderne med at udnytte deres egne ressourcer maksimalt ved at forlænge køleudstyrets livscyklus og samtidig reducere emissionerne.